Terve tuloa mukaan pyöräilemään Jokelan Eläkkeensaajat ry:n jäsenten kera

PYÖRÄKERHO pyöräilee
vetäjänä  Sirpa Kosonen  puh. 040487 6196

Jäsenet voivat keskustella sopia keskenään, minne tehdään pyöräretki, lyhyitä ja pitkiä matkoja. Pyöräretket sovitaan PYÖRÄILYKERHO - JÄSENET sivuilla olevilla keskustelualustoilla. 

Jäseneksi pääsee ;  Klikkamalla tätä ja täyttämällä kaavakkeen


IKÄIHMISTEN KANNATTAA HYPÄTÄ PYÖRÄN SELKÄÄN

Iän myötä monen pyöräily vähenee. Pyöräily on kuitenkin varsin turvallinen ja helppo tapa ylläpitää kuntoa. Uudet keksinnöt helpottavat vaikkapa polvi- tai tasapainovaivoista kärsivän polkemista.

Pyöräily vähenee jo 50-vuotiailla

Pyöräily vähenee merkittävästi, mitä vanhemmaksi tullaan. Lähes kolmasosa yli 50-vuotiaista ei käytä pyörää lainkaan, ja yli 65-vuotiaista määrä on jo 44 prosenttia. Osalla taustalla on fyysisiä esteitä, mutta monella kysymys voi olla turvallisuuden tunteen heikkenemisestä tai vaikkapa liikkumistarpeiden muutoksesta.

Ikäihmisten kannattaisi kuitenkin tarttua pyörää sarvista. Pyöräily edistää kestävyys- ja lihaskuntoa sekä tasapainoa. Sen merkittävin etu moneen muuhun liikuntamuotoon on helppous: pyörällä asioiden hoitaminen on samalla liikuntaa. Liikennemuotona se on taas edullinen, kohtalaisen nopea erityisesti taajamissa eikä se vaadi ajokorttia. Pyöräily ei myöskään rasita niveliä, vaikka painoa olisi enemmänkin. Pyöräily tarjoaa myös kaikille aisteille hienoja kokemuksia: mikä olisikaan upeampaa kuin pyörälenkki kuunnellen lintujen laulua, luonnon tuoksuja haistellen ja maisemia ihaillen.

Turvallisuus on parantunut merkittävästi

Liikenneympäristömme muuttuu onneksi koko ajan turvallisemmaksi ja pyöräilijöiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat enemmän kuin puolittuneet kahdessa vuosikymmenessä. Alentuneet taajamanopeudet ja parantunut liikenneympäristö ovat olleet suurimpia tekijöitä hyvän kehityksen taustalla. Pyörän selkään hyppäämistä ei kannata siis turhaa pelätä.

Omaan turvallisuutensa voi vaikuttaa

Ikääntynyt voi vaikuttaa omaan turvallisuutensa pyöräillessä. Alkoholi on ylivoimaisesti suurin riskitekijä ja sen vaikutukset vahvistuvat iän myötä. Noin kolmasosassa vakavista pyöräilijöiden kaatumisista polkija on ollut päihtynyt.

Sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien kannattaa aloittaa pyöräily rauhallisesti ja varoa liiallista rasitusta ylämäissä. Sähköavusteinen pyörä tarjoaa tähän erinomaisen avun.

Katujen ja maanteiden ylitykset kannattaa tehdä rauhassa ja tarvittaessa vaikka pysähtyä tarkkailemaan muuta liikennettä. Erityisesti jos kuuloon ei voi enää luottaa, niin pään pitää kääntyä risteystilanteissa riittävästi.

Liikennesäännöt kannattaa myös kerrata. Toisaalta kannattaa muistaa, että erityisesti pyörätien ja ajoradan väistämissääntöjä ei osaa kuin joka kolmas suomalainen. Eli vaikka itse osaisi säännöt, niin ei kannata luottaa siihen, että muut ne hallitsisivat.

Yksi riski on ostoskassin roikottaminen ohjaustangossa. Heiluva kassi menee helposti eturenkaan pinnojen väliin voi aiheuttaa vakavan onnettomuuden. Pyörä kannattaakin varustella korilla tai pyöräilylaukuilla. Myös reppu toimii hyvänä kuljetusvälineenä. Pyörälaukut ovat pyörän hallittavuuden ja tasapainon kannalta paras ratkaisu, sillä niissä pyörän painopiste laskeutuu alemmas.

Oikea pyörä oikeaan käyttöön

Myös pyörämalli vaikuttaa turvallisuuteen ja ylipäätään pyöräilyn mukavuuteen. Matalarunkoiset pyörät helpottavat kyytiin nousemista ja kolmipyörät mahdollistavat liikkumisen, vaikka tasapainon kanssa olisi ongelmia. Sähköavusteiset pyörät helpottavat polvi- ja sydänvaivoista kärsivää ja pidentävät merkittävästi pyöräiltävissä olevia matkoja. Sähköavusteisuus tarjoaa ikuisen myötätuulen. Suosittelen kokeilemaan!

Pyörää hankkiessa kannattaa kiinnittää huomioita sen kokoon. Pyörän rungon tulee olla oikean kokoinen. Liian suuri pyörä on hankala hallita ja liian pieni taas voi johtaa huonoon ajoasentoon ja kolotuksiin polkiessa.

Pyöräilyn ilo on mahdollista kaikille

On toki ihmisiä jotka eivät voi enää itse pyöräillä. Mutta onneksi me joilla jalat toimivat, voimme tarjota pyöräilyn iloa heillekin: tanskalaislähtöisessä Pyörällä kaiken ikää –toiminnassa ikäihmisiä viedään ulkoilemaan sähköavusteisilla riksapyörillä. Pyöräliiton koordinoimana Pyörällä kaiken ikää on levinnyt jo lähes viidelle kymmenelle paikkakunnalle Suomessa. Pyöräilyn ilosanomaa voi jakaa siis vapaaehtoistyössäkin!

Kirjoitus ;  Matti Koistinen, toiminnanjohtaja, Pyöräliitto

OIKEANLAISEN PYÖRÄN VALINTA

Pyörää valitessa kannattaa ensin miettiä, millaisessa maastossa aikoo ajaa, kuinka usein pyöräilee ja miten nopeasti matkaa haluaa taittaa. Pyörän varustelu, ominaisuudet ja osat vaihtelevat sen mukaan, millaiseen käyttöön pyörä on tarkoitettu.

Pyörän valinnassa tärkeintä on rungon oikea koko. Oikeankokoinen pyörä on perusta hyvälle ajoasennolle ja samalla lisää pyöräilyn turvallisuutta.

Viisi vinkkiä pyörän valintaan

  1. Pohdi, millaiseen ajoon pyörä tulee: arkiliikenteeseen, työmatkalle, maastoon, kuntolenkille maantielle vai pidemmille retkille.
  2. Valitse kooltaan sopiva pyörä. Se tekee ajamisesta miellyttävämpää ja turvallisempaa. Monella valmistajalla on omat suositusmitoituksensa.
  3. Koeaja pyörä ennen ostopäätöstä. Vasta ajamalla syntyy oikea käsitys pyörän sopivuudesta.
  4. Satsaa laatuun. Laadukas pyörä on kestävä, turvallinen ja siihen saa varaosia myöhemminkin.
  5. Mieti mitä varusteita tarvitset. Enemmän pyöräilevä saattaa tarvita esimerkiksi lukkopolkimia, ketjusuojaa tai pyörälaukkuja. Pyöräilyhousut, hanskat sekä ajolasit lisäävät käyttömukavuutta.

Lisää YHTEISHYVÄN Pyöränvalinta oppaasta

TIESITKÖ NÄISTÄ ASIOISTA  jotka tapahtuvat, kun pyöräilee tunnin

Pyöräillessä kehon suurimmat lihakset tekevät töitä. Jo pelkästään puoli tuntia pyöräilyä auttaa veren rasvakoostumuksen ja kehon painon säätelyssä.

  • Terveyshyödyt tulevat jo puolen tunnin reippaasta pyöräilystä useampana päivänä viikossa. Tunnin lenkit parantavat kuntoa ja kestävyyttä.
  • Laihdutuksessa suositellaan 45-60 minuuttia kestävää liikuntaa päivittäin ja pyöräily on hyvää kestävyysharjoittelua.
  • 70 kiloa painava voi kuluttaa rauhallisella pyöräilyllä tunnissa 300-400 kilokaloria.Pyöräilyssä on monia hyviä puolia: se ylläpitää sekä kehittää sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä suorituskykyä, UKK-instituutti kertoo. Pyöräillessa kehon suurimmat lihakset, eli reisilihakset tekevät suurimman työn. Isojen lihasrymien rasittaminen vilkastuttaa sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja energiaa kuluu reippaasti, UKK kuvailee tutkittua tietoa. Niveliin kohdistuva rasitus on pientä.

Jos maasto on hieman kumpuilevaa, pyöräily on intervallimaista treeniä, sillä syke kohoaa ylämäessä ja alamäessä hapenkuljetuselimistö ja jalkojen lihakset saavat taas levätä.

UKK instituutin mukaan terveyshyödyt tulevat jo puolen tunnin reippaasta pyöräilystä useampana päivänä viikossa.

Näin tapahtuu, jos jaksaa polkea tunnin ajan:

Ensimmäiset 20 minuuttia: Stressihormonin eli kortisolin tuotanto vähenee (tapahtuu kaikesssa rauhallisessa liikunnassa).

30 minuutin jälkeen: Jos vauhti on hidas, 70 kiloa painava henkilö on 30 minuutin kohdalla polttanut reippaat 200 kilokaloria. Vaikka puolituntisen jakaisi kymmenen minuutin jaksoihin useampana päivänä, 30 minuuttia pyöräilyä toistuvasti vähentää sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja korkean verenpaineen kehittymisen riskiä ja auttaa veren rasvakoostumuksen ja kehon painon säätelyssä, UKK-instituutti kertoo.

45 minuutin jälkeen: Laihdutuksessa suositellaan 45-60 minuuttia kestävää liikuntaa päivittäin ja pyöräily on hyvää kestävyysharjoittelua. Suositusten mukainen kestävyysliikunta tai lihasvoimaharjoittelu laskee verenpainetta ja parantaa sydämen ja verenkierron toimintaa. Käypähoito-suositusten mukaan viikoittainen vähintään 275 kilokaloria kuluttava määrä kestävyysliikuntaa liittyy pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen. Liikunnalla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia myös mielialaan, sillä aivojen endorfiinien ja monoamiinien (dopamiini, serotoniini, noradrenaliini) pitoisuudet nousevat.

60 minuutin jälkeen: Energiankulutukseen vaikuttaa pyöräilijän kunto ja paino. Noin 70 kiloa painava voi kuluttaa rauhallisella pyöräilyllä tunnissa 300-400 kilokaloria. Tunnin pyöräily vastaa tehokasta treeniä, mutta ei rasita niveliä samoin tavoin kuin esimerkiksi juoksu. Jos tunnin pyörälenkeistä tulee toistuvia, kunto sekä kestävyys paranevat ja vauhtia sekä matkan pituutta voi pian kasvattaa. Pari kertaa viikossa tehty 40-60 minuutin raskaampi lenkki nostaa kuntoa. Lenkin jälkeen on hyvä venytellä ainakin reisiä ja pakaroita.

Teksti lainattu Iltalehden Terveys artikkelista 6 asiaa jotka tapahtuvat, kun pyöräilee tunnin - Iltalehti