VANHUSASIAVALTUUTETUN MANDAATIN KÄYNNISTYS

Oikeusministeriössä on käynnistynyt vanhusasiavaltuutetun tehtävän valmistelu. Valmistelua tehdään virkamiestyönä. Keskeisten sidosryhmien näkemyksiä valmisteilla olevasta asiasta kerätään huhtikuun lopulla järjestettävällä kuulemisella. Kuuleminen järjestetään etäyhteyksien avulla.

Valtuutetun tehtävistä tullaan säätämään lailla. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa hallituksen lainsäädäntösuunnitelman mukaan eduskunnalle vielä kuluvan vuoden syyskuussa. Laki voisi tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2021 alussa.

Vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.

Jokelan Eläkkeensaajat ry:n edustaja Anneli Koivunen kertoo seuraavaa;

31.11.2020 oli IKNEN kokous jossa tehtiin seuraava lausunto Vanhusasiavaltuutetun perustamisesta;

Päätös

Ikäihmisten neuvosto päätti

• lausua seuraavaa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vanhusasiavaltuutetusta
  Tuusulan ikäihmisten neuvoston lausunto
  Ikäihmisten neuvosto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vanhusasiavaltuutetusta. Hallituksen tavoite ikäystävällisyyden edistämisestä on vanhuspalveluista käydyn keskustelun ja ikäihmisten asemassa ilmenneiden epäkohtien vuoksi tarpeellinen. Suomeen tarvitaan vanhusten äänen vahvistajaa, puolesta puhujaa ja tukijaa oikeuksien toteutumisessa. 
  Esityksen mukaan valtuutettu vaikuttaisi lähinnä tekemällä selvityksiä ja aloitteita, antamalla lausuntoja sekä osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sen sijaan vanhusasiavaltuutetulta puuttuisivat oikeudet puuttua konkreettisesti ikäihmisten ongelmatilanteisiin. Erityisvaltuutettujen antamilla lausunnoilla on todellisuudessa vain pieni merkitys.

Tuusulan Ikäihmisten neuvosto toteaa, että vanhusasiavaltuutetun viran perustamisella on merkitystä vain siinä tapauksessa, että valtuutetulla on todelliset valtuudet puuttua ikäihmisten ongelmatilanteisiin. Muussa tapauksessa tehtävän perustamisella ei ole merkitystä.

Jos valtuutetun virka kuitenkin perustetaan, valtuutetulla on oltava riittävät taloudelliset resurssit ja tarpeeksi henkilökuntaa vastaamaan yhteydenottoihin. Valtuutettu tarvitsee tuekseen tekijöitä, joilla on sosiaali- ja terveysalan asiantuntemusta sekä monipuolista kokemusta yhteiskunnallisesta viestinnästä. Valtuutetun pitää toimia kaikkien ikäihmisten hyväksi. Sen johdosta tehtävän nimike voisi olla esimerkiksi Ikäihmisten valtuutettu.
Yksi vaihtoehto on, että vanhusasiavaltuutetun toimisto toimisi oikeusasiamiehen kansliassa, mikä vahvistaisi voimavaroja. Vanhusasiavaltuutetun on oltava tiiviisti yhteydessä valvontaviranomaisiin, kuntiin, Valviraan ja aluehallintovirastoihin. Säännöllinen yhteydenpito eläkeläisjärjestöihin ja kuntien vanhusneuvostoihin on myös erittäin tärkeää, sillä niissä tunnetaan ikääntyneiden arki paikallisella tasolla. 
Vanhusasiavaltuutetun on kiinnitettävä huomiota ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ennalta, ei pelkästään sote-palveluihin. Ikäihmisten osallisuuden lisääminen, liikunnan ja kulttuurin tukeminen sekä eläkeläisjärjestöjen toimintaedellytysten varmistaminen ovat tärkeitä.

29.4.2020 klo. 9-12 osallistuin Oikeusministeriön virtuaaliseen kuulemistilaisuuteen ja siellä tuli juurikin nämä asiat esille. Anneli Tainakin oli mukana ja yli 60 muuta aktiivia. 
Jopa Lapsiasiavaltuutettu muistutti, ettei kannata tehdä mandaattia vanhusasiamiehelle, jos hänelle ei anneta myös valtuutta toimia kunnolla. 
Nyt oikeisministeriö tutkii kaikkia kokouksessa tulleita mielipiteitä, joita nopeasti laskien jätettiin paljon ja kaikki olivat tosi tarpeellisia mielipiteitä miten vanhusasiavaltuutettu ja sen kanslian tulisi toimia. Itse toin esiin juurikin samat asiat mitä Anneli Taina tuossa tiedotuksessaan kertoo. 
Pelko on aina, että siitä tulee samanlainen mitään sanomaton valtuutus, kuin lapsiasiavaltuutetulla tällä hetkellä on, joka on tiedottajan hommia pääsääntöisesti. 
Anneli Taina kirjoittaa seuraavan yhteenvedon

Vanhusasiavaltuutetun valtuuksien ja vaikuttavuuden tulee olla todellisia

" Yksi vaihtoehto on, että vanhusasiavaltuutetun toimisto toimisi oikeusasiamiehen kansliassa, mikä vahvistaisi voimavaroja. Vanhusasiavaltuutetun on oltava tiiviisti yhteydessä valvontaviranomaisiin, kuntiin, Valviraan ja aluehallintovirastoihin. Säännöllinen yhteydenpito eläkeläisjärjestöihin ja kuntien vanhusneuvostoihin on myös erittäin tärkeää, sillä niissä tunnetaan ikääntyneiden arki paikallisella tasolla."

Lisäisin vielä, että vanhusasiavaltuutetun tehtäväkenttään pitäisi kuulua sellaisten valistusten vastaanotto, jotka tulisivat vanhusneuvostoilta, jos kunnat eivät suhtaudu vanhusneuvostoiden asiantuntemukseen tarvittavalla pieteetillä.